Välimerkit

Välimerkit erottavat sanoja ja lauseita toisistaan sekä täsmennyksiä muusta lauseesta tai sen osasta. Välimerkityksen tavoitteena on tekstin selkeyttäminen, siis luettavuuden ja ymmärrettävyyden lisääminen.

Pilkku

1. Erottamassa desimaaleja ja samassa lauseasemassa olevia sanoja ja lauseenvastikkeita

2. Erottamassa päälauseen sivulauseesta ja sivulauseet toisistaan

3. Erottamassa päälauseet toisistaan, kun niillä ei ole yhteistä lauseenjäsentä

Ei pilkkua

Rinnasteisten sivulauseiden väliin ei tule pilkkua, kun niiden välissä on jokin seuraavista sanoista: ja, sekä, sekä - että, -kä (esim: enkä, eivätkä), eli, tai, joko - tai, vai, mutta, vaan, paitsi tai sillä.

1. Rinnasteiset sivulauseet eivät siis tarvitse yhteistä osaa, vaan sidesana riittää.

2. Päälauseilla pitää olla jokin yhteinen lauseenjäsen, jotta pilkkua ei tarvittaisi.

Kaksoispiste

1. Erottamassa täydellisen virkkeen sitä täsmentävästä luettelosta tai johtopäätöksestä

2. Liittämässä lyhenteisiin päätteet ja johdokset

3. Osoittamassa johtolauseen jäljessä, että lainaus alkaa

Puolipiste

1. Selkeyttämässä monipilkkuista luetteloa

2. Erottamassa sisällöllisesti läheisiä virkkeitä

Huom! Puolipiste ei ole välttämätön eikä missään tapauksessa vaihtoehto kaksoispisteelle. Se voidaan miltei aina korvata pisteellä tai pilkulla.

Sulkeet

Sulkeiden asemesta voi usein käyttää pilkkuja tai ajatusviivoja. Kun erotettava alue on pitkä tai kun pilkkuja on virkkeessä muutenkin, osoittavat sulkeet erottamisen selkeimmin.

Sulkeita käytetään erottamaan lauseesta irrallisia lisiä sekä puhelimen suuntanumeroa.

Jos sulkeiden sisällä tarvitaan sulkeita, käytetään hakasulkeita. Haksulkeissa sisällä on tapana ilmaista myös Internet-lähteen muoto.
[WWW-dokumentti]

Kysymysmerkki
sellaisen virkkeen jälkeen, jonka päälause on kysyvä ja joka siis muotonsa puolesta edellyttää vastaamista.

Lainausmerkit
sijoitetaan jonkun toisen puheesta tai kirjoituksesta otetun katkelman molemmin puolin seuraavasti:

Yhdysmerkki
on ajatusviivaa lyhempi, niin sanottu tavuviiva. Sitä käytetään ajatusviivana siten, että viivan molemmille puolille jätetään tyhjä tila, paitsi silloin kun viivalla osoitetaan puuttuvia euroja tai senttejä. (Esimerkkejä: Ajatusviiva, kohta 2.)

Tekstin luettavuus helpottuu, kun vältetään sanojen jakamista vokaalien välistä ja kun yhdyssanat pyritään jakamaan yhdysosien rajalta. Lisäksi on tapana olla jättämättä tai siirtämättä yhtä merkkiä eri riville.

Ajatusviiva
 (Käytössä on kaksi pituutta: em-pituus ja en-pituus eli viivat ovat m- ja n-kirjainten mittaiset.)

1. Luettelon sisennettyjen, alakkaisten osien edellä luetelmaviivana.

Esimerkkejä

Osa-aikamarkkinoijia ovat esimerkiksi

– yritysjohto ja lakimiehet
– tutkijat ja suunnittelijat
– varasto- ja kuljetushenkilöstö
– puhelinvaihteen hoitajat.

Maksuehtopäätöksillä määritellään, kenelle, kuinka paljon ja missä tilanteessa

– myönnetään alennusta
– annetaan maksuaikaa
– myönnetään sekä alennusta että maksuaikaa.

Muodostettavien segmenttien tulee täyttää seuraavat vaatimukset:

– Kunkin segmentin asiakasmäärän on oltava mitattavissa.
– Segmenttien pitää olla riittävän suuria.
– Markkinoinnin on voitava saavuttaa kaikki segmentit vaivatta.
– Segmentit on voitava erottaa toisistaan siten, että yksi asiakas ei voi kuulua kahteen segmenttiin.

Tenttikirjat
– Osmo A. Wiio: Johdatus viestintään
– Leif Åberg: Viestintä – tuloksen tekijä
– Esa Kylänpää - Eeva Piirainen: Esitystaito

2. Rajailmausten, osapuolten yms. välillä (vaihtoehtoinen merkintätapa suluissa)

3. Kahta ajatusviivaa käytetään tutkielmien suorissa lainauksissa ja pöytäkirjanotteissa osoittamassa lainausalueesta pois jätettyä kohtaa.

"Yhtä kirjainta ei saa erottaa eri riville.— — Sanaa ei saa jakaa vokaalien välistä.— — Yhdyssanojen oikean hahmon täytyy säilyä.— — Sivun viimeistä sanaa ei saa jakaa." (Arajuuri—Haapala: Liiketekstien käsikirja 1987; s. 51—52.)

4. Ajatusviivoja käytetään myös lauseen irrallisen lisäyksen erottamiseen samaan tapaan kuin pilkkuja ja sulkeita. Tällöin ajatusviivojen molemmin puolin on yksi tyhjä lyönti.

Vinoviiva
Vinoviiva erottaa yhteenkuuluvia lukuja ja eri mittayksikköjä. Se kirjoitetaan kiinni vierussanoihinsa, mutta erotetaan sanaliitoista välilyönneillä. Välimerkkiä käytetään lähinnä luetteloissa.

Heittomerkki
Selvyyden vuoksi

Merkit ja tyhjät välit

Tekstin ulkoasuun ja sitä kautta luettavuuteen vaikuttaa niinkin pieni seikka kuin tyhjä väli. Sanojen välissä niitä tarvitaan vain yksi, mutta erilaisten merkkien kanssa ei aina sitäkään. Noudata seuraavia välilyöntiohjeita järjestelmällisesti, niin lukijasi ei tarvitse alkaa pohdiskella, miksi tässä on väli, mutta täällä sitten taas ei.

Välilyöntipaikat

1. Tekstissä aina välimerkin jälkeen

2. Numeron ja sitä seuraavan lyhenteen tai merkin välissä

3. Luvuissa kolmen numeron välein lopusta lukien

4. Puhelinnumeroissa yleensä kolmen tai neljän numeron välein

5. Erotettaessa rajailmaukset yhdysmerkillä

6. Yhdysmerkillä yhdistetään usempi sana

Ei välilyöntiä

1. Koodeihin, erilaisiin tunnuslukuihin

2. Sulkeiden ja lainausmerkkien sisäpuolelle

3. Lyhenteen ja sanan sisälle

Lisätietoa

Ikola, Osmo: Nykysuomen käsikirja
Itkonen, Terho - Maamies, Sari: Uusi kieliopas
Kajanne, Raimo: Parempaan virkakieleen
Kielikello. Kielitoimiston tiedotuslehti (myös nettiversio)
Luukkonen, Marsa: Hauskaa kielenhuoltoa
www.kotus.fi