Lyhenteet ja pääte lyhenteeseen

Lyhenteitä tulee käyttää harkitusti ja vain sellaisissa yhteyksissä, joissa ne varmasti ymmärretään. Lyhenteiden käyttöalueita ovat lähinnä ahtaat lomakkeet ja taulukot.

1. Lopusta lyhentäminen tehdään katkaisemalla sana konsonantin ja vokaalin välistä ja kertomalla lyhentämisestä pisteellä. (yksittäiset sanat, yhdyssanat, sanaliitot)

2. Isokirjainlyhenne tehdään tarvittaessa pitkän nimen osien alkukirjaimista. (sanaliitot, pitkät yhdyssanat)

Pääte liitetään kaksoispisteellä viimeisen sanan lukutavan mukaan, mutta se voidaan liittää myös lyhenteen viimeisen kirjaimen mukaan.

Jos näin tehty lyhenne luetaan sanana, merkitään siihen pääte ilman kaksoispistettä, tarvittaessa käytetään sidevokaalina i:tä. (Kun lyhenteestä tulee sana, se pitää kirjoittaakin tavallisten sanojen tapaan.)

3. Käytetään sovinnaislyhenteitä tai symboleja, joita on muodostettu eri aloilla ilman erityisiä sääntöjä sekä isoista että pienistä kirjaimista.

Pääte liitetään kaksoispisteen avulla lyhenteeseen sen viimeisen kirjaimen tarkoittaman sanan lukutavan mukaan, mutta se voidaan liittää myös lyhenteen viimeisen kirjaimen mukaan.

Kun rekisteröidyn tavaramerkin tunnusta käytetään nimen yhteydessä, tunnus merkitään näkyviin vain ensimmäisellä kerralla. Mainoksissa kuitenkin käytetään tapaa, jossa mainitut tavaramerkit luetellaan erillään varsinaisesta mainostekstistä. Jos tuotenimeä taivutetaan, pitäisi tavaramerkin tunnustakin siirtää, joten mainoksissa lauserakenteet muokataan sellaisiksi, että tuotenimi säilyy perusmuodossa.